Yhteinen unelma ja sen toteutuminen

Lähtiessäni kolme vuotta sitten opiskelemaan ohjelmoinnin perusteita yksi opintoja motivoiva unelmani oli työskennellä jossain vaiheessa osan ajasta etänä Lapissa. Viime viikon olen elänyt tätä unelmaa todeksi Saariselän tuntureilla.

Kaksi vuotta sitten vaelsin kumppanini Soilen kanssa viikon tuolla kaukana siintävillä Urho Kekkosen kansallispuiston tuntureilla. Silloin emme tienneet, milloin palaamme näihin maisemiin. Vuosi sitten vaelsimme käsivarressa Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin. Pari viikkoa ennen Haltin reissua kumppanini aloitti oman unelmansa toteuttamisen heittäytyen opiskelemaan luonto-ohjaajaksi. Vuoden opintojen jälkeen hänellä on nyt ensimmäinen pidempi harjoittelu Suomen Ladun Kiilopään tunturihotellilla ja pääsimme elämään yhdessä Lapin unelmaamme.

Syksyn ruska oli viime viikolla kauneimmillaan. Olen aloittanut aamut pulahtamalla tunturipuroon. Alla olevassa kuvassa rakennus ei ole tulessa, vaan savusaunan lämmitys on aloitettu aamuseitsemän jälkeen. Erityisen hienoa on ollut pulahtaa puroon illalla savusaunan lämmöstä.

Opiskeluaikaani varjostanut pandemia vauhditti etätyöhön siirtymistä monessa yrityksessä. Oppimisen ohella minut sai kiinnostumaan Trinerialla työskentelystä mahdollisuus joustavaan etätyöhön. Onneksi viime keväänä pääsi myös lähityöpaikalle, missä työyhteisöön ja tiimiin tutustuminen sujui kasvotusten mukavammin.

Nyt voin nauttia parista etätyöviikosta tehden töitä alla kuvassa näkyvällä hotellilla. Alkuviikosta kävin tunnin lounaskävelyllä Kiilopäällä, jolle edestakainen matka on neljä kilometriä ja nousua kertyy yli 200 metriä.

Loppuviikon satoi vettä, mutta onneksi lauantaina vähemmän ja pääsimme yli 30 km sähköläskipyörälenkille tunturiin. Oli hienoa päästä nauttimaan parista poutapäivästä näissä maisemissa ja tehdä töitä, kun satoi. Loppukuusta tullee jo lunta tuntureille ja tämän unelmien seikkailun toinen viikko vietetään hiukan muuttuneissa maisemissa.

Syysterveisin, 

Antti Kantola

Scrum master