Data auttaa suomalaista elintarviketeollisuutta vientimarkkinoilla
Blogisarja: Ruokadata ja jäljitettävyys, osa 3.
Suomalainen ruoka on laadukasta, jäljitettävää ja tuotettu korkein standardein. Mutta kun vientineuvottelut alkavat, ostajat haluavat yhä useammin tämän todistettuna datana: standardoituina tietoina, joita voi vertailla ja tarkistaa.
Data on vientivaltti, jota ei vielä osata hyödyntää
GS1:n selvityksessä tunnistettiin konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joissa vastuullisuuden jäljitettävyys on ratkaiseva tekijä: antibiootiton liha Aasian markkinoille, raaka-aineiden alkuperäjäljitettävyys yksittäiselle tuotteelle, luomutuotteiden vastuullisuusväitteet premium-kanaville. Jokaisessa tapauksessa tuote on olemassa ja kysyntä on olemassa – mutta vientiketju edellyttää, että vastuullisuustieto on saatavilla globaalisti luettavassa ja luotettavassa muodossa.
Haaste on yhtenäinen eri sektoreilla: tieto on olemassa, mutta se ei ole standardoidussa muodossa, joka liikkuu saumattomasti yli rajojen ja järjestelmien.
Globaalit ostajat eivät katso vain PowerPointeja. He katsovat dataa: strukturoituna, vertailtavana, toistettavana.
GS1-standardit: yhteinen kieli maailmanmarkkinoille
GS1-standardit ovat käytössä yli 150 maassa. Ne ovat kaupan ja teollisuuden yhteinen kieli tuotteiden tunnistamisessa, tiedon välittämisessä ja jäljitettävyydessä. Kun elintarviketuottaja tallentaa vastuullisuustietonsa GS1-standardien mukaisesti, tieto on automaattisesti luettavissa globaaleissa järjestelmissä – ilman erillisiä räätälöintejä.
Ruoan vastuullisuuden tietomalli, joka kehitettiin Food Data Finland -hankkeessa, perustuu juuri näihin globaaleihin standardeihin. Sen hiilijalanjälkitiedon välittämismalli oli kansainvälisesti ainutlaatuinen – ja päätyi lopulta globaalin GS1-standardin pohjaksi. Suomalaiset toimijat tekivät pioneerityötä.
Neljä tietosisältöä, jotka ostajat haluavat nähdä
Ruoan vastuullisuuden tietomalli tunnistaa neljä keskeistä tietokokonaisuutta, joita kansainväliset ostajat ja kaupparyhmät yhä useammin edellyttävät:
- Alkuperätiedot – mistä raaka-aineet tulevat, miltä tilalta, mistä maasta
- Pakkausmateriaalitiedot – kierrätettävyys, materiaalit, ekomodulaatio
- Sertifikaatit ja pakkausmerkit – luomu, ympäristömerkit, Reilu kauppa, vapaaehtoiset ohjelmat
- Hiilijalanjälki – tuotekohtainen, laskettuna sovituilla laskentaperiaatteilla
Kun nämä tiedot ovat strukturoituna yhdessä paikassa, vientitiimi ei joudu keräämään niitä manuaalisesti joka kauppaneuvottelua varten.
Kilpailuetua ei rakenneta vain tuotteilla
Suomalaisen ruoan vahvuus on sen alkuperässä, puhtaudessa ja jäljitettävyydessä. Mutta vahvuus realisoituu vain, jos se on todennettavissa. Trineria tarjoaa data-alustan, joka yhdistää jäljitettävyystietoja eri lähteistä – mahdollistaen sen, että toimitusketjun tieto on saatavilla oikeassa muodossa oikeaan aikaan, myös kansainvälisillä markkinoilla.
Yhteinen GS1-standardi on jo olemassa. Trinerian data-alusta on se työkalu, jolla tieto saadaan kulkemaan sen mukaisesti läpi koko ketjun.
Seuraavana blogisarjassa: Hiilijalanjälki tuotteeseen – miten tieto kulkee pellolta pakkaukseen asti?
Mietitkö, mitä sinun pakkauksesi voisi kertoa maailmalle? Ota yhteyttä – pieni pilotti on erinomainen paikka aloittaa.