Uusi viivakoodi on ikkuna tuotteen koko elinkaareen

Blogisarja: Ruokadata ja jäljitettävyys, osa 2.

Tuttu EAN-viivakoodi on korvautumassa. GS1 2D-koodi on tulossa pakkauksiin ja kaupan kassoille, ja sen myötä hyllyllä oleva pakkaus lakkaa olemasta mykkä: yhdellä skannauksella voi selvittää, mistä tuote on peräisin, milloin se on valmistettu ja mitä sille on matkan varrella tapahtunut.

Yksi asia jää kuitenkin usein huomaamatta. Koodi itsessään on pieni. Sen arvo riippuu täysin siitä, mitä dataa sen takana on.

Koodi on avain, ei säiliö

GS1 Finland antaa hyvän neuvon liikkeelle lähtöön: vaikeimman kautta ei tarvitse aloittaa. GS1 2D-koodi, jossa on pelkkä GTIN-tuotekoodi ja verkkolinkki, voidaan esipainaa pakkaukseen aivan kuten nykyisetkin viivakoodit – ilman muutoksia tuotantoon.

Suurimmat hyödyt syntyvät kuitenkin GS1:n mukaan dynaamisesta eli muuttuvasta tiedosta: eränumerosta, päiväyksestä ja tiedoista, jotka vaihtuvat jokaisen tuotantoerän myötä. GS1 suositteleekin pitämään koodin kevyenä ja käyttämään sitä avaimena taustajärjestelmiin sen sijaan, että kaikki tieto pakattaisiin itse koodiin.

Tästä seuraa käytännön kysymys, jonka jokainen tuotanto- ja laatutiimi ennemmin tai myöhemmin esittää: mistä se taustajärjestelmien data tulee – ja miten se pysyy ajan tasalla ilman, että kukaan naputtelee sitä käsin?

Dynaaminen tieto syntyy tuotantolinjalla

Eränumerot, aikaleimat, tuotanto-olosuhteet, laatumittaukset – mikään näistä ei synny toimistojärjestelmässä. Ne syntyvät linjalla: täyttökoneilla, uuneissa, ekstruudereissa, pakkauslinjoilla ja antureissa.

Juuri tähän Owl-alustamme on tehty. Owl kerää dataa suoraan tuotannosta – yksittäisestä laitteesta kokonaiseen linjaan asti – ja sitoo sen erään ja tuotteeseen. Näin pakkauksen 2D-koodi voi toimia avaimena esimerkiksi seuraaviin tietoihin:

• Alkuperä- ja paikkatieto – mikä tehdas, mikä linja, mikä raaka-aine-erä
• Jäljitettävyys – tapahtumaketju raaka-aineen vastaanotosta prosessoinnin kautta pakkaamiseen
• Tuotteeseen sidottu tuotantodata – prosessiolosuhteet, laatumittaukset ja aikaleimat juuri sille erälle, joka kuluttajalla on kädessään

Sen sijaan, että nämä tiedot koottaisiin käsin auditointeja tai takaisinvetoja varten, ne kertyvät automaattisesti erä erältä tuotannon pyöriessä.

Aloita yhdestä laitteesta, skaalaa koko linjaan

Sama "kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla" -periaate pätee myös datapuolella. Owl skaalautuu pienestä pilotista koko tuotantolinjaan ja laitetasolta linjatasolle. Tyypillinen polku näyttää tältä:

1. Valitse yksi tuote ja yksi linja – usein jopa yksi kriittinen laite.
2. Aloita keräämällä data, johon 2D-koodin halutaan vastaavan: erä, aika, olosuhteet, laatu.
3. Yhdistä data koodissa käytettäviin GTIN- ja erätunnisteisiin.
4. Laajenna laite ja linja kerrallaan, kun hyödyt tulevat näkyviin.

Tällainen pilotti ei vaadi järjestelmäuudistusta, ja se tuottaa jotain konkreettista näytettävää niin ostajille, auditoijille kuin kuluttajillekin.

Määritelkää sisältö yhdessä

GS1:n viimeinen neuvo on sellainen, jonka allekirjoitamme kahdella kädellä: sen päättäminen, mitä koodin halutaan kertovan, ei ole pelkästään IT:n tehtävä. Samaan pöytään tarvitaan pakkaussuunnittelu, tuotanto, laatu, markkinointi ja IT – sekä kumppani, joka on yhdistänyt tuotantoympäristöjä dataketjuihin ennenkin.

Tätä työtä teemme Trinerialla päivittäin, ja Food Data Finland -verkoston jäsenenä rakennamme sen GS1-standardien varaan, jotta jaettu tieto ymmärretään koko ketjussa.

Mietitkö, mitä sinun pakkauksesi voisi kertoa maailmalle? Ota yhteyttä – pieni pilotti on erinomainen paikka aloittaa.

Seuraavana sarjassa: Data auttaa suomalaista elintarviketeollisuutta vientimarkkinoilla