Mitä tiedon keruun jälkeen?

”Meillä on valtavasti dataa, mutta mitä sillä nyt tehdään?”

Tämä kysymys heräsi eräällä asiakkaallamme sen jälkeen, kun he olivat sijoittaneet antureihin ja tiedon keräämiseen. Heillä oli hienot dashboardit jotka näyttivät energian kulutuksen, lämpötilatietoja ja muuta tuotantodataa. He näkivät selvästi, että prosesseissa oli ongelmia ja optimoitavaa, mutta joutuivat silti yhä turvautumaan manuaalisesti tehtäviin säätöihin raportoidun datan pohjalta. Potentiaaliset säästöt jäivät saavuttamatta!

Kuulostaako tutulta?

Moni yritys on vastaavassa tilanteessa: dataa kertyy runsaasti, mutta käytännön toimenpiteet vaatii edelleen ihmisen väliintuloa. Se on kuin omistaisi huippuluokan hälytysjärjestelmän, joka havaitsee kutsumattomat vieraat, mutta jättää ovien lukitsemisen sinun harteillesi aina hälytyksen sattuessa.

Monen IIoT -toteutuksen puuttuva palanen

Teollisuuden digitalisaatio etenee yleensä samaa polkua: ensin asennetaan anturit ja aloitetaan tiedon keruu. Seuraavaksi tieto visualisoidaan erilaisilla mittareilla ja asetetaan hälytyksiä. Mutta mitä sen jälkeen?

Tässä vaiheessa monet IIoT -toteutukset ajavat seinään. Tie ongelmasta ratkaisuun jää uupumaan.

• Operaattorit näkevät laitteiston olevan käynnissä ja kuluttavan energiaa, vaikka laitteisto ei varsinaisesti tuota mitään, ja joutuvat itse kävelemään laitteen luo ja sammuttamaan sen.
• Tuotantotiimi saa ilmoituksia viallisista tuotteista, mutta joutuu pysäyttämään linjan käsin, mikä tarkoittaa että tuotantokapasiteettia käytetään hukan tekemiseen.
• Operaattorit tietävät, mitä tuotetta linjastolla pitäisi valmistaa seuraavaksi, mutta joutuvat päivittämään reseptit ja konfiguraatiot manuaalisesti, mikä aiheuttaa viivettä ja lisää virheiden mahdollisuuksia.

Jokaisessa näistä esimerkeistä puuttuu keino muuttaa tieto toiminnaksi, minkä seurauksena tehokkuus kärsii ja inhimillisen virheen riski kasvaa.

Tiedosta toimintaa

Teollisissa ympäristöissä sama kaava toistuu yhä uudelleen: operaattorit seuraavat mittaustietoja, tunnistavat poikkeamia joko itse tai automaattisesti, ja tekevät muutoksia manuaalisesti. Tämä reaktiivinen toimintatapa johtaa siihen, että ongelman havaitsemisesta sen korjaamiseen kuluu liian paljon aikaa.

Kun valittu IIoT -alusta tukee myös prosessin ohjausta, muuttuu tilanne täysin. Anturit voivat havaita virhetilanteet tai poikkeavat mittaustulokset ja käynnistää automaattisesti korjaavat toimenpiteet ilman, että ihmisen tarvitsee puuttua asiaan. Tai kun MES -järjestelmä kertoo, että valmistettava kappale muuttuu, alusta voi päivittää kaikki tarvittavat asetukset, parametrit ja reseptit itse, ilman manuaalista konfigurointia.

Kun tieto pääsee ohjaamaan prosesseja suoraan ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa, aletaan päästä todelliseen älykkääseen tuotantoon.

Miksi perinteiset ratkaisut eivät riitä

Monet olemassa olevat IIoT-alustat ovat erinomaisia tiedon keruussa, visualisoinnissa ja analysoinnissa, mutta eivät ulotu automaattiseen prosessin ohjaukseen:

• Ongelmat tuodaan näkyväksi, mutta niitä ei saada ratkaistua: Saat hälytyksiä, mutta joudut silti korjaamaan asiat käsin.
• Työmäärä ei vähene: Saatat tehdä järkevämpiä päätöksiä, mutta niiden toteutus on yhä manuaalista.
• Laitteet puhuvat, mutta eivät kuuntele: Tieto kulkee yhteen suuntaan, mutta käskyt eivät kulje takaisin laitteille.

Lopputuloksena saavutat vain osan niistä tehokkuuden lisäyksistä, jotka olisivat mahdollisia.

Laita data töihin Owl -alustalla

Owl -alusta on kehitetty nimenomaan ratkaisemaan tämä ongelma. Sen sijaan, että alusta pelkästään valvoo prosesseja, se mahdollistaa automaattisen reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin:

1. Yhdistä koko tuotanto: Toimittajariippumaton alusta, johon voidaan yhdistää niin modernimmat laitteet kuin vanhemmatkin koneet ja linjastot.
2. Tunnista kriittiset käyttötapaukset: Selvitä, missä kohdin automatisoitu ohjaus tuottaa eniten lisäarvoa.
3. Määritä säännöt: Aseta säännöt, joiden mukaan laitteita ohjataan niistä kerätyn tiedon perusteella.
4. Seuraa ja kehitä: Prosessien parantaminen on jatkuvaa, voit lisätä ohjausta sitä mukaan kun potentiaalisia hyötyjä ilmenee. 

Näin voit rakentaa järjestelmän, jossa laitteet sammuvat itsekseen, kun niille ei ole käyttöä, konenäkölaitteet päivittävät asetuksiaan tuotantomuutosten mukana ja venttiilit säätyvät automaattisesti pitääkseen paineen optimaalisella tasolla. Usein uudet laitteet sisältävät itsessään näitä ominaisuuksia, mutta Owl laajentaa edut koko tuotantoympäristöön. Myös vanhempien laitteiden modernisointi onnistuu ilman, että koko automaatiota tarvitsee rakentaa uudestaan.

Ohjauksen todelliset hyödyt

Kun IIoT -järjestelmäsi ohjaa prosesseja suoraan, saavutat merkittäviä hyötyjä:

• Nopeampi reagointi: Korjaavat toimenpiteet voidaan tehdä sekunneissa, minuuttien tai tuntien sijaan.
• Tasainen laatu: Parametrit ja laitteiston säätö tapahtuu aina samalla tavalla, ilman inhimillistä vaihtelua.
• Vähemmän hukkaa: Ongelmat saadaan ratkaistua ennen kuin ne kasvavat.
• Työntekijöiden aikaa vapautuu: Asiantuntijat voivat keskittyä prosessien kehittämiseen sen sijaan, että he joutuvat valvomaan laitteita ja tekemään toisteisia rutiinitoimenpiteitä.

Samalla työntekijöiden osaaminen vapautuu koneiden vahtimisen sijaan aitoon kehitystyöhön ja innovointiin, kuten kuuluukin.

Aloita pienestä, laajenna isoksi

Parasta on, että kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Voit aloittaa datan keruusta ja siirryt sitten vaiheittain niihin prosesseihin tai laitteisiin, joissa automatisoitu ohjaus tuottaa selvää arvoa.

Voit aloittaa yhdestä kriittisestä prosessista, jossa vaihtelu aiheuttaa eniten ongelmia. Kun olet saanut konseptin toimimaan, laajentaminen muihin järjestelmiin on helppoa eikä paluuta vanhaan tapaan tule ikävä.

Valmiina ottamaan seuraava askel?

Olipa organisaatiosi vasta digitalisaation alkutaipaleella, harkitsemassa antureiden asennusta tai jo kerännyt runsaasti dataa, haluamme kuulla tilanteestasi. Autamme mielellämme muuttamaan keräämäsi tiedon konkreettiseksi tuottavuudeksi.

Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä, miten tieto kääntyy tuloiksi yrityksellesi!